Aarreaitta

Teksti:
Kuvat: Hanna Halme

Kommentit

Näppäile kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty*.

Mikä on tämän sivuston nimi?

Rakas Tai­vaan Isä.

Ylis­tys Kris­tuk­sen sovi­tus­työstä.
Kii­tos mah­dol­li­suu­desta lap­sen ase­maan sen joh­dosta.
Kii­tos kut­susta ja mat­kasta tai­vaan kotiin.

Kii­tos että kut­sut kaik­kia kan­soja, kan­san­ryh­miä ja kie­liä.
Kii­tos maas­tamme ja kan­sas­tamme, siitä mil­lai­siksi olet mei­dät teh­nyt.
Kii­tos siitä miten olet val­mis­ta­nut nimel­lesi ylis­tyk­sen myös mei­dän kaut­tamme.
Mei­dän kan­san­luon­teemme, hei­mo­jemme ja kie­lemme kautta.

Ylis­tämme sinua luo­mis­työsi rik­kau­desta ja vii­sau­desta.
Kii­tos siitä, miten kuvasi näkyy meissä myös mah­dol­li­suu­tena luoda uutta.
Siu­naa tai­tei­li­joita ja hei­dän työ­tään.
Siu­naa hei­dän elä­mänsä, lähei­sensä ja työnsä.
Koh­taa heitä totuu­del­lasi ja rak­kau­del­lasi.
Suo tai­teel­li­sen työmme antaa kun­nia Sinulle.

Kii­tos kris­tit­ty­jen tai­teen ystä­vien yhtey­destä.
Kii­tos sen kautta vuo­si­kym­men­ten kuluessa anta­mis­tasi lah­joista.
Kii­tos että joh­dat meitä.
Kii­tos yhtey­destä Sinussa.
Kii­tos Hen­kesi joh­da­tuk­sesta, ope­tuk­sesta ja lah­joista.

 

Esi­ru­kous on luettu temp­pe­li­au­kion kir­kossa Kris­til­li­sen tai­de­seu­ran 100-​vuotisjuhlamessussa 24.3.2019.

Teksti:
Kuvat: Pauliina Nyqvist

Kommentit

Näppäile kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty*.

Minkä värinen kommenttikenttä on?

Kuok­ka­lan asui­na­lue sijait­see Jyväs­jär­ven ete­lä­ran­nalla Päi­jän­teen kai­na­lossa. Siellä asuu nykyi­sin noin 17 000 asu­kasta. Alu­eella oli aikai­sem­min pie­nehkö seu­ra­kun­ta­talo, joka kui­ten­kin oli riit­tä­mä­tön alue­seu­ra­kun­nan monille toi­min­noille. Omaa kirk­koa odo­tet­tiin pit­kään, kun­nes vii­mein vuonna 2006 jär­jes­tet­tiin ark­ki­teh­ti­kil­pailu Kuok­ka­lan kir­kosta. Seu­ra­kun­nan toi­veena oli saada “kir­kon näköi­nen kirkko”. Kil­pai­lun voitti suun­ni­telma “Kide” , jonka oli­vat teh­neet ark­ki­teh­dit Anssi Las­sila, Teemu Hir­vi­lammi ja Jani Jans­son. He pää­tyi­vät piir­tä­mään ulkoa­päin jyh­keän, kul­mik­kaan ja veis­te­tyn näköi­sen kap­pa­leen, joka yllät­tää sisään astu­van valoi­suu­della, peh­mey­dellä ja sylin tun­nulla.

Kuok­ka­lan kirkko on moni­toi­mi­ra­ken­nus, jossa on tila sana­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sille ja mes­suille, seu­ra­kun­nan toi­min­noille, las­ten ker­ho­toi­min­nalle ja dia­ko­nia­työlle. Kir­kon ala­ker­rassa on seu­ra­kun­nan työn­te­ki­jöi­den omat työ­huo­neet ja kokous­tila. Sakraa­li­ker­rok­sen tila­rat­kai­sut ovat jous­ta­vat: Kirk­ko­sali ja seu­ra­kun­ta­sali yhdis­te­tään tar­vit­taessa avat­ta­villa lasi­liu­kuo­villa. Isoina kirk­ko­py­hinä tai konsertti-​iltoina kirk­koon mah­tuu yli 400 kuu­li­jaa.

Kir­kon ulko­kuori on ladottu tum­mista espan­ja­lai­sista käsin haka­tuista lius­ke­ki­vistä, jotka on ladottu päre­ka­ton tapaan limit­täin kol­meen ker­rok­seen. Kir­kon sisä­ra­ken­teissa käy­tetty suo­ma­lai­nen kuusi­puu kaar­tuu ris­tik­ko­mai­sena verk­kona ylim­mil­lään 15 met­rin kor­keu­teen.

Luon­non­valo on tär­keä ele­mentti kir­kossa: Pen­kissä istu­van katse nousee alt­ta­ri­tai­de­teosta pit­kin ylös kat­toik­ku­noi­hin ja tai­vaa­seen. Alt­ta­ri­teok­sen on suun­ni­tel­lut tai­tei­lija Pasi Kar­jula ja sen aiheena ovat Jee­suk­sen sanat, “Minä olen elä­män leipä.” Kuok­ka­lan kir­kon hen­gel­li­nen nimi onkin “Elä­män lei­vän kirkko”. Tai­tei­lija on veis­tä­nyt 83 koi­vu­puista, lim­pun muo­toista kiek­koa, jotka on som­mi­teltu kir­kon pää­ty­sei­nälle usean met­rin mat­kalle. Puu­kiek­koi­hin on kul­ta­vä­rillä maa­lattu kris­til­li­siä sym­bo­leja. Katse poi­mii kyyh­kyn, ehtool­lis­mal­jan, kaloja ja vii­mein ran­ta­ki­villä sei­so­van Kris­tuk­sen, jonka sivuille nos­te­tut kädet siu­naa­vat kirk­koon tuli­jan. Kris­tuk­sen kas­vot jää­vät näky­mät­tö­miin. Kir­kon vih­ki­juh­lassa 7.2.2010 Lapuan hiip­pa­kun­nan piispa Simo Peura tote­si­kin saar­nas­saan, että Kris­tuk­sen kas­vot on jokai­sen löy­det­tävä itse kuun­te­le­malla sanaa ja mes­sun musiik­kia.

Kirk­ko­teks­tii­lit on suun­ni­tel­lut teks­tii­li­tai­tei­lija Silja van der Meer, joka on anta­nut niille nimen “Mur­rettu”. Kirk­ko­teks­tii­lien aihe viit­taa ehtool­li­seen –  “Jee­sus otti lei­vän, siu­nasi ja mursi”. Jokai­seen eri­vä­ri­seen raa­ka­sil­kistä val­mis­tet­tuun alt­ta­ri­lii­naan on kuvattu mur­tuma, joka on koris­teltu kas­vi­kir­jon­noin. Vain vai­kut­ta­vasta mus­tasta sar­jasta koris­teel­li­set kir­jon­nat puut­tu­vat.

Kir­kossa on myös teks­tii­li­tai­tei­lija Aino Kaja­nie­men toteut­tama suu­ri­ko­koi­nen huo­vu­tettu orjan­tap­pu­rak­ruunu, joka on ripus­tettu etei­sen ja kirk­ko­sa­lin yhdis­tä­vän suu­ren ikku­nan eteen sekä iko­ni­maa­lari Jyrki Pou­dan Pyhän Kol­mi­nai­suu­den ikoni. Iko­nin aihe perus­tuu Van­han tes­ta­men­tin tari­naan Aabra­ha­mista ja Saa­rasta, jotka saa­vat vie­raaksi kolme miestä. Iko­nissa mie­het on kuvattu orto­dok­si­sen perin­teen mukaan kol­men enke­lin hah­mossa ja he istu­vat pöy­dän ääressä naut­ti­massa juhla-​ateriaa.

Kuok­ka­lan kirkko edus­taa kor­kea­luok­kaista suo­ma­laista kirk­koark­ki­teh­tuu­ria. Se on koko­nais­tai­de­teos, johon kuu­luu myös 25 met­riä kor­kea heleä­kel­loi­nen tapuli kir­kon län­si­pää­dyssä. Kir­kon­kel­lot on valettu Hol­lan­nissa Petit-​Fritsenin perin­teik­käässä kel­lo­va­li­mossa. 23:n eri­ko­koi­sen kel­lon sarja muo­dos­taa noin kah­den oktaa­vin carillon-​soittimen, jota voi soit­taa myös kos­ket­ti­mis­tolta. Kir­kon jyrk­kä­tait­tei­nen katto vie aja­tuk­set suo­ma­lai­siin, kes­kiai­kai­siin har­maa­ki­vi­kirk­koi­hin, vaikka lop­pu­tu­los on moderni tul­kinta tästä perin­teestä. Seu­ra­kun­nan toi­veet kuul­tiin – Kuok­ka­lan ”Elä­män lei­vän kirkko” on kir­kon näköi­nen kirkko!

Kir­joit­ta­jat toi­mi­vat oppaina Kuok­ka­lan kir­kossa.

Teksti:
Kuvat: Jyväskylän seurakunta

Kommentit

Näppäile kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty*.

Mikä on Sebedeuksen poikien isän nimi?