Rajamäen kirkko Nurmijärvellä on arkkitehtonisesti merkittävä rakennus ja ensimmäisiä kirkkoja Suomessa, joiden suunnittelussa sovellettiin funktionalismin periaatteita. Se vihittiin käyttöön marraskuussa 1938 ja vuonna 1956 alttarille maalattiin Anna Räsäsen lempeä fresco Tie, totuus ja elämä.

Rajamäen kirkon korkeatorninen julkisivu suoraan edestä ja sivulta kuvattuna.
Rajamäen kirkon rakennuttivat alunperin Oy Alkoholiliike Ab:n patruunat tehdastyöläisiä varten, sillä tahdottiin saada “sosiaaliministeriön suosiollisella avulla Rajamäelle oikea rukoushuone Herran kansan kokoontumispaikaksi”. Arkkitehtina toimi Erkki Huttunen.
Rakennuttajan toive oli, että kirkkoon tulisi jyrkkä satulakatto ja symmetriset siivet kerhohuonetta ja seurakuntasalia varten, sekä näyttävä torni. Tornista tulikin mittava, sillä betoniosa on reilut 48 metriä korkea ja kruunattu seitsemän metriä pitkällä ristillä. Rakennuksen viesti ja tarkoitus on siis selvä kauempaakin katsottuna.

Rajamäen kirkon alttaria valaiseva Kristus-ikkuna.
Puhdaslinjaisessa kirkossa näkyvät funktionalismin ihanteet, joiden mukaan rakennuksen ilmeen määräävät arkkitehtoniset rakenteet, tilojen tarkoituksenmukaisuus niiden eri toimintojen kannalta sekä käytettävien materiaalien luonne. Näiden perusperiaatteiden lisäksi suunnittelussa haluttiin tietoisesti ottaa mukaan monipuolista kristillistä symboliikkaa:
“Kirkon pitkien sivujen sisäseinät on valettu yhtenäiseksi, ilman harjasaumaa, kuin Kristuksen ihokas, jonka kerrotaan olleen yhtä kangasta.
Pyhä kolminaisuus näkyy kolmiosaisena poikkileikkauksena ja kolmena kattokruununa.
Neljän pylvään rivistöt muistuttavat neljästä evankelistasta ja neljästä evankeliumista.
Pyöreä Kristus-ikkuna kirkkosalin etuosassa antaa valoa alttarille ja kertoo Jumalan valtakunnan iäisestä valosta Jeesuksessa Kristuksessa.
Alttarisyvennyksen muoto on kuin avattu kirjakäärö.”

Rajamäen kirkon tunnelmallinen interiööri urkuparvelta alttarille ja alttarilta urkupalvelle kuvattuna.
Rajamäen kirkko on täynnä taidetta, sillä tehtaat ovat halunneet sijoittaa siihen – kirkko oli Alkon omistuksessa aina vuoteen 1985 asti, jolloin se lahjoitettiin Nurmijärven seurakunnalle. Pääovea reunustavat Arvi Tynyksen kivireliefit, kattokruunut ja alttarikyntteliköt ovat Paavo Tynellin suunnittelemat, saarnastuolissa on Gunnar Uotilan puinen madonnakuva ja kastemaljan on suunnitellut Wäinö Aaltonen. Itse alttariteoksen hankkiminen kuitenkin viivästyi sotavuosien takia.
Alttarifresko valmistui vihdoin vuonna 1956. Sen toteutuksesta järjestettiin yleinen suunnittelukilpailu, johon osallistui useita nimekkäitä taiteilijoita. Seurakuntasalissa on esillä kilpailuun lähetettyjä luonnoksia Unto Pusalta, Erkki Kulovedeltä ja Lennart Segerstrålelta, jonka suunnitelma toteutettiin lopulta Rovaniemen kirkossa (sekin on esitelty Alttarilla-osiossamme).

Seurakuntasalissa on esillä freskokilpailun luonnoksia ja maalauksia.
Alttarifrescokilpailun voitti Anna Räsänen suunnitelmallaan Tie, totuus ja elämä, joka toisinaan kulkee myös nimellä Angelus. Räsänen on toteuttanut teoksia useampaan muuhunkin kirkolliseen tilaan Suomessa, esimerkiksi Herttoniemen kirkkoon.
Fresco asettuu kauniisti kirjakäärön muotoiseen alttarisyvennykseen, joka tuo teokselle hiukan lavastemaista kolmiulotteisuutta ja saa sen avautumaan tilaan. Frescon keskelle on kuvattu Jeesus viitteellisessä suomalaisessa maisemassa, ihmisten ympäröimänä ja elämän lähteen äärellä. Lähde kehystää alttaripöytää ja tavallaan virtaa sen kautta eteenpäin kirkkosaliin, mikä viittaa alttarilla suoritettaviin sakramentteihin, joista tässäkin kirkossa lienee useimmin läsnä pyhä ehtoollinen. Teos kertoo toivosta arjen keskellä ja uuden elämän odotuksesta. Värimaailma on murrettu ja pastellinen, ja myös frescon henkilöhahmot on kuvattu neutraali-ilmeisinä. Alttarifresco antaa tilaa monenlaisille tulkinnoille, mutta sen yleistunnelma on lempeä ja rauhallinen.
Kirkkohallitus antoi Rajamäen kirkosta suojelupäätöksen marraskuussa 2003.

LÄHTEET:
Suorat lainaukset Nurmijärven seurakunnan tiedotuksen tuottamasta Rajamäen kirkon esitteestä
Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä: Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917–1970
Museovirasto, Kulttuuriympäristön Palveluikkuna: www.kyppi.fi/to.aspx?id=130.200424
Kommentit
Arja Sassali:
ihana, turvallinen hartaus. Tuo kuva ja Lotan rukous puhuttelee aina.