tänään näin vain kau­niita ihmi­siä kul­jin ava­tuin sil­min

Juuri kris­titty on todella vapaa ihmi­nen – hän on vapaa käyt­tä­mään mie­li­ku­vi­tus­taan. Tämä­kin kuu­luu perin­tö­osaamme. Juuri kris­titty on ihmi­nen, jonka mie­li­ku­vi­tuk­sen pitäisi len­tää täh­tien tuolle puo­len.

Maa­laus oli ase­tettu mah­dol­li­sim­man edul­li­seen paik­kaan, sei­nälle joka sai run­saasti luon­non­va­loa suu­resta lähi-​​ikkunasta kah­dek­san­kym­me­nen asteen kul­massa. Siinä istues­sani panin mer­kille, että valo tuli yhä täy­te­läi­sem­mäksi mitä pitem­mälle ilta­päivä eteni. Kello neljä aurinko peitti maa­lauk­sen uuden­lai­seen kirk­kau­teen, ja taus­ta­hah­mot – jotka…

Eri­tyi­sen ajan­koh­tai­seksi ja vält­tä­mät­tö­mäksi ima­gi­na­tii­vi­sen ajat­te­lun tekee uskon­nol­li­nen luku­tai­dot­to­muus. Tällä tar­koi­tan kyke­ne­mät­tö­myyttä antaa uskon­nol­li­sille sym­bo­leille elä­viä ja kom­mu­ni­koi­via sisäl­töjä. Se mer­kit­see instru­men­taa­li­sen, koh­teita nimeä­vän väli­ne­kie­len yli­val­taa runol­li­sesta, medi­aa­li­sesta kie­lestä. Uskon­nol­li­nen kieli voi näet jäh­met­tyä luki­joil­leen yksi­di­men­sio­naa­li­seksi merk­ki­jär­jes­tel­mäksi, jol­loin sym­bo­leista tulee…

Totuus havai­taan; sitä ei ymmär­retä jär­jen avulla. Jumala näh­dään; häntä ei tut­kita teo­reet­ti­sesti. Kau­neus näh­dään; siitä ei spe­ku­loida abstrak­tein käsit­tein.