Kuvataiteilija Sanni Tunturipuro ylistää töillään Jumalaa ja tahtoo kertoa jokaisen luodun korvaamattomasta arvosta ja kauneudesta. Tapasimme suomalaisen ylistysmaalauksen uranuurtajan tämän kotikirkolla, missä hän useimmiten työskentelee.
Kun kävelin Vuosaaren metrolta haastattelutapaamiseen, oli aluksi vaikea löytää oikeaa paikkaa. Ilmestysmaja-kirkon tukikohta on huomaamaton matala rakennus. Siitä ei päälle päin arvaisi, että betoniseinien takana toimii aktiivinen apostolinen keskus, itsenäinen, vapaata suuntaa edustava kirkko, joka kokoaa yhteen kristittyjä eri puolilta Suomea. Mutta miksi Tunturipuro tahtoo työskennellä juuri täällä?
“Tämä on aina ollut kotiseurakuntani, ja todellakin toinen koti. Ilmestysmajan näkynä on varustaa ihmiset kaikilla Kristuksen lahjoilla. Erityisesti korostamme sananmukaisuutta, rukousta, ylistystä ja luovuutta, Ilmestysmajaan kuuluvan rukoushuoneen tunnuslauseenakin on praise, pray, prophecy. Seurakunnassa on melko vähän varsinaisia aktiivijäseniä, mutta tarkoitus onkin, että eri kristillisistä yhteisöistä voidaan tulla tänne rakentumaan ja palata sitten jakamaan eväät omaan kotiseurakuntaan,” Tunturipuro kertoo. Hengellisen työn hedelmien jakaminen pienestä seurakunnasta ympäri maan kuulostaa erehdyttävästi viisi leipää ja kaksi kalaa -ihmeeltä, ja jotain sen kaltaista tässä paikassa kieltämättä tapahtuu.
Tunturipuro työskentelee myös kotonaan, mutta suurin osa teoksista syntyy seurakunnan keskellä. Karismaattisiin kokouksiin kuuluu tärkeänä osana ylistysmusiikki ja -tanssi silkkihuiveineen. Ilmestysmajan kokoussali on koruton, mutta kun ylistys alkaa, koko tila täyttyy yltäkylläisistä äänistä, liikkeistä, valoista ja väreistä. Tunturipuro osallistuu ylistykseen maalaamalla.
Ylistysmaalaus on Suomessa vielä suhteellisen vähän tunnettua. Muutama vuosi sitten Tunturipurokin oli nähnyt sitä vain videolla, joten ensimmäinen live-tilanne konferenssimatkalla Yhdysvaltoihin teki valtavan vaikutuksen. “Muistan elävästi yhdenkin nuoren naisen, joka tanssi maalatessaan, täynnä elämää. Silloin rukoilin, että saisin edes kerran itsekin maalata ylistyksen aikana.”
”Ovi” (2015) ja ”Paras osa” (2015)
Rukoukseen vastattiin isosiskon välityksellä, joka tiesi nuoren taitelijan toiveesta ja puoliksi pakotti Sannin lavalle maalaustelineen taakse. Nyt Tunturipuro on tehnyt ylistysmaalausta säännöllisesti viitisen vuotta. Hänen toiveenaan on, että konsepti tulisi kotimaassakin laajempaan tietoisuuteen: “Kun aloitin, en tiennyt Suomessa ketään muuta, joka olisi tehnyt tätä.”
Maalaustilanne on haastava ja vaatii erityistä heittäytymiskykyä ja teknistä osaamista, sillä lopputulos on tarkoitus saada valmiiksi ylistyksen aikana. Se kestää yleensä noin tunnin verran, joten materiaaliksi soveltuu parhaiten nopeasti kuivuva akryyli. Valmiiden töiden kerroksellisuutta katsoessa tuntuu uskomattomalta, että ne on maalattu tällaisella aikataululla.
Tunturipuro kertoo maalausprosessista: “Ylistyksen alkaessa taulu on tyhjä. Pyydän rukouksessa jotain sanaa tai mielikuvaa tai mitä tahansa muuta merkkiä, jonka pohjalta lähteä liikkeelle. Kun olen sen saanut, tahdon siirtää sen kankaalle. Jumala on täynnä ylitsevuotavaa rakkautta ja auttaa aina, nostaakseen ja kehottaakseen ihmisiä. Maalatessa kaikki muu katoaa, kyse on vain Jumalasta ja musta ja siitä, että tahdon kiittää. Ihan kuin psalmissa 103 kuvaillaan, ylistä Herraa minun sieluni ja kaikki mitä minussa on. Jokainen ylistää sillä, mitä itsellä on, rakastaa Jumalaa takaisin sillä, mitä on saanut.”
“Maalauksissa toistuu usein samoja elementtejä. Aluksi tein paljon erilaisia koukeroita, sitten vesiputouksia ja enkeleitä. Viime aikoina on tullut usein valkoisia risteileviä viivakuvioita ja leijonia,” taiteilija muistelee.
Ylistysmaalaus ”Glory Invasion” (2016) ja ”Jumalan Sana” (2016)
Lähtökohta ylistysmaalaukselle voi olla ihan mitä tahansa. “Kerrankin sain sanaparin “glory invasion”. En edes ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa! “Glory” oli tietysti tuttu sana, mutta googlasin vasta jälkeenpäin, että “invasion” merkitsi tunkeutumista, murtautumista läpi. Tämä on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa olen saanut olla Pyhän Hengen vietävänä, sillä aloin vain maalata ja lopputulos tosiaan kuvasi Jumalan kunnian murtautumista maailmaan,” iloitsee Tunturipuro.
Ylistysteokset ovat puhutelleet ihmisiä – taiteilijalla on esiteltävänään lähinnä valokuvadokumentteja alkuperäisistä maalauksista, sillä ostajat vievät ne käsistä saman tien. Moni on kokenut teosten koskettaneen suoraan omaa elämäänsä, toimineen eräänlaisina visuaalisina profetioina tai tiedon sanoina, antaneen ohjeita, lohduttaneen tai rohkaisseen henkilökohtaisesti. Vaikka Tunturipuro ei ole varsinaisesti markkinoinut tuotantoaan, töille on löytynyt laaja yleisö.
Kuukauden teos ”Ilo, vapaus, voitto” (2017).
Viimeisin ylistysmaalaus sai nimekseen Ilo, vapaus, voitto. Se on myös Ilmestysmajan “kuukauden teos”, jolla on tarkoitus julistaa kuvataiteen keinoin jotain Jumalan ajankohtaista viestiä. Teoksesta tuli Tunturipurolle erityisen henkilökohtainen. Hän kertoo, että tavallisuudesta poiketen sitä työstettiin ja muokattiin useampana päivänä varsinaisen ylistyshetken jälkeenkin.
“Kysyin Isältä, mitä hän haluaa rakkaudessaan sanoa tähän hetkeen. Mikä on tähän hetkeen se juttu. Koin Pyhän Hengen inspiroivan tämän tekstin sydämeeni:
Nyt on ilon ja naurun uuden tason aika. Sinä juokset täydellisessä vapaudessa ja armossa. Epätoivoa ei ole havaittavissakaan, koska usko murtaa sen ja sinä astut luvattuun maahan. Isän sanoinkuvaamaton rakkaus on suuri kuin taivas ylläsi ja elämäsi saa olla todistus Jumalan siunauksista. Hänen mielisuosionsa tekee sinut kylläiseksi. Nyt on sinun vapautumisesi aika. Sinä kuljet voimasta voimaan ja kirkkaudesta kirkkauteen. Jumalan kirkkaus loistaa sinusta ja sinä tiedät sekä ymmärrät todellisen identiteettisi: Sinä olet Kaikkivaltiaan Jumalan lapsi ja nimesi on Rakastettu.”
Tunturipuro kertoo, että kun hän ripusti valmista kuukauden teosta paikalleen, eräs ystävä huudahti hämmästyksestä. Tämä oli juuri aiemmin samalla viikolla rukouksessa kysynyt, mikä on Jumalan lupaus juuri tähän aikaan ja miltä ilo näyttää. Ystävän mieleen olivat nousseet sanat Jesajan kirjasta:
Aavikko iloitsee, autiomaa iloitsee, aro riemuitsee, se puhkeaa kukkaan! Kuin lilja kukkikoon maa, se riemuitkoon, huutakoon ääneen! - - Silloin aukenevat sokeiden silmät ja kuurojen korvat avautuvat, rampa hyppii silloin kuin kauris, mykän kieli laulaa riemuaan. Lähteitä puhkeaa autiomaahan, vuolaina virtaavat purot arolla. Hehkuva hiekka muuttuu lammikoiksi, janoinen maa pulppuaviksi lähteiksi. - - Ja sinne syntyy tie, valtatie, sitä kutsutaan Pyhäksi tieksi. (Jes. 35: 1–2, 5–7, 8.)
Raamatun kohta sopi täydellisesti yhteen tuoreen maalauksen kanssa, ja sanoman koettiin vain vahvistuneen siitä, että se oli tullut yhtä aikaa kahta eri reittiä. Vastaavia pieniä ihmeitä liittyi jokaiseen työhön, joita minulle näytettiin, ja niitä oli vaikuttava määrä.
”Ihminen” (2015) ja ”Jerusalem” (2014)
Ilmestysmajan tilat läpi kierrettyämme istumme seurakunnan kahvisaliin herkuttelemaan itse leivotulla mustikkapiirakalla. Tunturipuro on tosiaan kuin kotonaan kattaessaan teekupit pöytään, ja keskustelu siirtyy leppoisasti ylistysmaalauksista tämän muuhun taiteelliseen tuotantoon.
Tunturipuroa huvittaa, kuinka Jumala käyttää usein juuri niitä taitojamme, jotka itsestämme eivät inhimillisesti katsoen tunnu niiltä vahvimmilta: “Jumala ottaa sen, mikä on heikkoa, korottaakseen itsensä.” Tunturipuronkin ensisijainen tekniikka on aina ollut piirtäminen, klassiset paperi ja lyijykynä ovat edelleen rakkaita työvälineitä. Lisäksi hän työskentelee valokuvaajana. Kuitenkin juuri maalauksesta, jonka suhteen hän tuntee itsensä hiukan epävarmaksi, on hänen kohdallaan tullut Jumalan valtakunnan työn väline.
Vaikka nuoren taiteilijan maalaustuotannosta suuri osa koostuu ylistystöistä, siveltimestä syntyy muutakin. Toiveena olisi toteuttaa kokonaisuus, josta saisi rakennettua näyttelyn. Tällaiseen ei kuitenkaan vielä ole liiennyt aikaa, sillä monet muut projektit pitävät Tunturipuron kiireisenä.
Nuoreksi taiteilijaksi Tunturipuro on ehtinyt paljon. Hän antaa kunnian Jumalalle: “Olen aina pyytänyt Jumalaa sulkemaan turhat ovet ja avaamaan oikean, niin olen saanut hyvän reitin. Luotan, että niin käy jatkossakin.”
Vuoden 2014 lopputyönäyttelyyn toteutettu suurikokoinen maalaus ”Sinä olet ihme”.
Kuvataidelukion jälkeen Tunturipuro opiskeli valokuvaajaksi Pekka Halosen akatemiassa. Kaapelitehtaalla järjestetyn lopputyönäyttelyn nimi oli Sinä olet ihme. “Tahdoin kertoa, kuinka Jumala näkee ihmisen. Yleisö oli kosketettu näyttelyn viestistä, siitä, että olet todella rakastettu ja arvokas. Kokonaisuuteen kuului viisi valokuvateosta ja kultakehyksinen peili, jonka kautta katsoja otettiin mukaan näyttelyyn,” kertoo Tunturipuro.
“Tuo aihe palaa kuin tuli sydämessäni,” taiteilija kuvailee kokemustaan lopputyönäyttelyn teemasta. Tärkeydestä kertoo sekin, että samaa otsikkoa käytettiin jo aiempien kuvataideopintojen lopputyönäyttelyssä. Silloin esillä oli suuri maalaus ja video:
Sanni Tunturipuron innostus, valaiseva elämänilo ja usko ovat tarttuvaa lajia. Siksi kuulostaa erityisen hyvältä idealta, kun hän kertoo järjestävänsä Ilmestysmajalla myös taidetyöpajoja. Niissä opetellaan löytämään oma luovuus ja käyttämään sen koko kirjoa turvallisessa ympäristössä. Hän tahtoo rohkaista muitakin käyttämään luovuuttaan Jumalan kunniaksi. “Jumala on luoja, joten miksei häntä voisi korottaa luovuudellaan, tarkoittaa se sitten korujen tekemistä tai maalaamista tai ihan mitä tahansa.”
Rohkaisuksi oman luovuutensa kanssa kamppaileville Tunturipuro tahtoo jakaa taiteilijaystävältä opitun moton, joka on auttanut epävarmoina päivinä: “Se vähä, mitä mulla on, on parempi kuin ei mitään.”
Sanni Tunturipuro ja valokuvateos ”Everlasting Light”.
http://www.ilmestysmaja.fi/fi/
Kuvitus on haastateltavan käsialaa, henkilökuvat Sanni Tunturipuro otti yhdessä Kiia Haikolan kanssa.
Kommentit
Leena:
Voi kuinka selkeä ja hieno kirjoitus hienosta taiteentekijästä! Video oli aivan henkeäsalpaavan kaunis, sai kyyneleet silmiin!
Pauliina:
Kiitos Leena! Tämä oli vaikuttava ja inspiroiva kohtaaminen, hienoa, jos se välittyy myös tekstistä! Teokset tietysti puhuvat puolestaan.
Arja Sassali:
Hieno kuva- ja tekstikokonaisuus taiteilijasta Jumalan armosta.
Linkit musiikkiin hyvät, niiden parissa voi halutessaan viipyä pitkään ja päästä edelleen uusiin tuntoihin.