Aarreaitta

Hel­sin­gin tuo­mio­kir­kon (alun perin Niko­lain­kirkko, Suo­men itse­näis­tyt­tyä Suur­kirkko ja vuo­desta 1959 tuo­mio­kirkko) alt­ta­ri­tau­lun aihe on var­sin synkkä. Yleensä suo­ma­lais­ten alt­ta­ri­tau­lu­jen aiheet kuvaa­vat Jee­suk­sen elä­män kan­nalta näyt­tä­viä het­kiä, kuten kir­kas­tu­mista Kir­kas­tus­vuo­rella, Jee­suk­sen ja jon­kun Raa­ma­tun hen­ki­lön koh­taa­mista tai syn­tien sovi­tusta Gol­ga­tan ris­tillä. Hel­sin­gin tuo­mio­kir­kon alt­ta­ri­tau­lun aiheena on kui­ten­kin hetki, kun ris­tillä kuol­lutta Jee­susta hau­da­taan pit­kä­per­jan­taina.

Alku­jaan ark­ki­tehti C.L. Enge­lin suun­ni­tel­missa kir­kon alt­ta­ri­laite koos­tui yhdestä suu­resta ris­tistä ja sen takana aurin­gon säteitä kuvaa­vasta glo­riasta. Alt­ta­ri­lait­tee­seen Engel oli suun­ni­tel­lut myös neljä pientä maa­lausta sekä kaksi enke­li­pat­sasta alt­ta­rin molem­min puo­lin.

Kir­kon raken­ta­mi­nen aloi­tet­tiin vuonna 1830 ja se val­mis­tui vii­väs­tyk­sien jäl­keen 1852. Engel ehti kui­ten­kin kuolla vuonna 1840, ja kir­kon val­miiksi saat­ta­mi­sesta vas­tasi sen jäl­keen ark­ki­tehti Ernst Bern­hard Lohr­mann raken­nus­toi­mi­kun­tansa kanssa. Lohr­mann päätti muut­taa alt­ta­ri­lait­teen suun­ni­tel­maa. Hän halusi tyy­pil­li­sem­män lute­ri­lai­sen alt­ta­ri­tau­lun ja suun­ni­telma suu­resta ris­tistä vaih­tui perin­tei­seen alt­ta­ri­tau­luun. Alku­pe­räi­sestä Enge­lin suun­ni­tel­masta toteu­tui­vat ainoas­taan alt­ta­ri­tau­lun molem­min puo­lin ole­vat enke­li­pat­saat.

HelsinginTuomiokirkko1200-1

Alt­ta­ri­taulu tilat­tiin suo­ma­lai­selta tai­tei­li­jalta R.W. Ekma­nilta. Ekma­nin saa­tua teok­sen val­miiksi ilmoi­tet­tiin Pie­ta­rista, että kei­sari Niko­lai I oli päät­tä­nyt lah­joit­taa nimik­ko­kirk­koonsa C. T. von Nef­fin maa­laa­man teok­sen Kris­tuk­sen hau­taa­mi­nen. Von Neff syn­tyi Virossa ja opis­kel­tu­aan Dres­de­nin kuva­tai­dea­ka­te­miassa hän aset­tui Pie­ta­riin 1826 ja kolme vuotta myö­hem­min hänestä tuli Niko­lai I:n hovi­maa­lari.

Kirk­koon alun perin val­mis­tu­nut Ekma­nin alt­ta­ri­maa­laus, jonka aiheena on Jee­sus siu­naa lap­sia, pää­tet­tiin sijoit­taa Hel­sin­gin Van­haan kirk­koon, joka on niin ikään C. L. Enge­lin suun­nit­te­lema. Kau­pun­gin pää­kirk­koon Ekma­nin maa­lauk­sen aihetta onkin pidetty liian hem­peänä.

Tuo­mio­kir­kon alt­ta­ri­tau­lua on pidetty yhtenä von Nef­fin pää­teok­sista. Kris­tuk­sen hau­taa­mista kuvaa­vassa maa­lauk­sessa on Jee­suk­sen lisäksi yhdek­sän muuta hen­ki­löä. Taus­talla Jee­suk­sen pään puo­lella ovat hänen van­hem­pansa Joo­sef ja Maria. Puna­vaat­tei­nen ope­tus­lapsi Johan­nes pite­lee Jee­suk­sen jal­koja Joo­sef Ari­ma­tia­lai­sen kan­na­tel­lessa Jee­suk­sen ruu­mista alhaalta päin. Hänen vie­res­sään on kas­vonsa käsin peit­tä­nyt Maria Mag­da­lena. Johan­nek­sen vasem­malla puo­lella ovat tur­baa­ni­päi­nen Niko­dee­mus ja hänen pal­ve­li­jansa. Maa­lauk­sen vasem­massa ala­reu­nassa on kaksi nimet­tö­mäksi jää­nyttä tapah­tu­maa seu­raa­vaa miestä.

HelsinginTuomiokirkko1200-3

Alt­ta­ri­maa­lauk­sessa on kul­lattu kehys, jonka reu­noilla on kul­la­tut korint­ti­lai­set pyl­väät. Pyl­väissä ja nii­den välissä on yhteensä neljä enke­liä. Maa­lauk­sen ylä­puo­lella on neljä laa­ke­ri­sep­pe­lettä sym­bo­loi­massa nel­jää evan­ke­lis­taa. Alt­ta­ri­maa­lauk­sen kehyk­set koris­tei­neen ovat ber­lii­ni­läi­sen kuvan­veis­täjä Gus­tav Blä­se­rin teke­mät.

Kir­joit­ta­jat ovat teo­lo­gian mais­te­reita, joista ensiksi mai­nittu työs­ken­te­lee sun­tiona Hel­sin­gin tuo­mio­kir­kossa ja jäl­kim­mäi­nen on kirk­ko­his­to­rian toh­to­ri­kou­lu­tet­tava Hel­sin­gin yli­opis­tossa.

Teksti:
Kuvat: Saara

Kommentit

Näppäile kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty*.

Kuka rakensi Nooan arkin?

4.Adventti1200

Odo­tus päät­tyy kohta.

Teksti:
Kuvat: Pauliina Nyqvist

Kommentit

Näppäile kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty*.

Mikä aarre on julkaisun tykkää-nappulassa?

3.Adventti1200

Teh­kää tie kunin­kaalle.

Teksti:
Kuvat: Pauliina Nyqvist

Kommentit

Näppäile kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty*.

Mikä on Sebedeuksen poikien isän nimi?